Elämääni marraskuussa...

On taas vierähtänyt tovi,kun oon mitään julkassu. Asiaa olis mielenpäällä, mutta tällä hetkellä mieli ajautuu väkisinkin noihin meidän töissä oleviin YT-neuvotteluihin. Ne on nyt päättynyt ja ensviikolla ollaan viisaampia. Paljon väkeä tulee lähtemään,ja se ilmoitusten päivä on jo etukäteen ajateltuna kamala. Mitä se todellisuudessa on, en osaa edes kuvitella. Mun läheisimmät työkaverit on mulle lähes perhettä. Meillä on hyvä porukka ollu aina,vakionaamat minkä kanssa nähdään vapaa-ajallakin.
Lapsettomuuspuolella nyt ei kauheesti tapahdu. Ne asiat on nyt toissijaisena,vaikkakin aina läsnä. Hormonit on syöty ja nyt sit odotellaan taas....
Miksi,oi miksi tuntuu et mä toistan itseäni??? Muttaku,muttaku.... Tää ei oo helppoa,tän ei kuulu mennä näin,eikä nää tunteet oo kivoja. En mä tiä... Sekavaa!!!
Mulla on isompi juttu luonnoksissa muun muassa BED:stä. Koitan saada sen eetterriin tällä viikolla, mun pitää vaan vielä kerätä rohkeutta. Se on arka paikka....

Mutta mä en saa nyt tätä tajunnanvirtaa mitenkään selkeäksi,joten moikka!!
Rillit Huurussa pelastaa mut juuri nyt tältä päivältä!!!

Ja sitten...

Ei se vaan natsaa,ei sitten niin millään!! Ehkä vielä, mutta....
Mä oon alkanu miettiiä tulevaisuutta näin,yhden lapsen kera. Mitä se tuo ja mitä se antaa ja ja ja.... Mut katotaan nyt.
Hormonit jälleen kerran aloitettu ja katsotaan tilannetta sitten taas jonkun viikon päästä.
Nyt oon ajatellu et mun pitää päästä taas salille! Mä haluun ja mä tarviin. Siitä on niin pitkä aika ja se tuntuu korvien välissä. Mulla on muuten jännä juttu, joka kerta kun meen pitkästä aikaa salille, niin ekalla kerralla kun joudun tehdä jotain mikä vaatii tahdonlujuutta,ja ponnistelua niin multa tulee itku. Sellanen kiukkuitku!!!! Se nolottaa aina olla jossain laitteessa tai juoksumatolla ja porata, mut sit se helpottaa. Huomenna meinaan taas mennä ja tiedän, että poru tulee. Mut antaa sen tulla. Et jos törmään tuttuihin sielä niin sori,saatan olla sanaton tai näyttää itkeneeltä. Mut ei voi mitään!

Hyvää isänpäivää kaikille ihanille!  On suurin kunnia maailmassa olla vanhempi ja oman isäni suurimpana fanina, ei mitään niin hienoa, kun olla iskän tyttö. Kiitos kaikki iskät,paapat ja muut isänvirkaa toimittavat. Ootte parhaita!!!!!