Lääkkeitä, piikkejä ja muuta mukavaa

Mä ajattelin kertoa vähän mitä kaikkea on käytetty, kokeiltu ja kokeillaan, ja ja ja

Munasolujen kasvatukseen käytettiin viimevuonna Clomifen-tabletteja, Clomit on antiestrogeeni, joka blokkaa oman estrogeenin tuotannon niiden päivien ajaksi, kun niitä "nautitaan". Mun tapauksessa kp 3-7/4-9. ( kp = kiertopäivä) Se aiheuttaa vaihdevuosioireita lamaannuttaessaan estrgeenin. Eli kuumat aallot, turvotus, päänsärky ja nesteenkertyminen keskivartaloon to name a few. Kun lääke lopetetaan, keho huomaa ( tai ainakin pitäisi ja mulla kyllä aina niin kävi) että siunakkoon, tältä akalta puuttuu estrogeenia kehosta, ja syöksee sitä sinne normaalia voimakkaammin. Johtaen munasolun kasvuun ja ovulaatioon. Mitä mulla sit taas ei kovinkaan usein tullut, kun vuoden aikana lääkettä pystyttiin kokeilla tasan neljään kiertoon, kun mulla tuli joko niitä munasoluja ihan liikaa, tai sitten ne jäi koteloitumaan sinne, ja siitä ne kystat mistä kirjotin. Eli kasvaa vaan kokoa irtoamatta.

Kun hokattiin, että tästä oli kyse, niin ruvettiin käyttämään HCG-pistoksia, laukaisemaan ovulaatio. 5000yksikkö neulalla vattamakkaraan, ja voila, ei enää kystia, ja oviskin vissiin tuli. Konkreettiset todisteet puuttuu edelleen. HCG = Istukkahormonia, mitä nainen tuottaa ollessaan raskaana. Siitä oireet voi vaan kuvitella, ja usein ne sit niitä onkin. Pelkkää kuvitelmaa..... Eikös Aki Sirkesalo laulanut noin?? Mulle tuo lääke ei oo tehny kummempia oireita ikinä, mutta toisaalta ollessani raskaana, en sitä olisi tiennyt jossei ois testi ( okei 8 testiä ) näyttäny kahta viivaa ja ultrassa näkynyt sikiö. Mulla on ollut todella helppo raskaus, fyysisesti. Henkisesti.... Öööö... Not so much.

Anyway

Lääkkeet vaihdettiin Letrozoleihin, joka on rintasyöpälääkkeeksi keksitty, mutta sillä huomattiin olevan suotuisia vaikutuksia myös tähän lapsihommeliin. En tiä rupesko tulemaan rintasyöpäpotilaille raskauksia, vai kuinka, mutta siihen se lääke on tarkoittettu. Mekanismi on sama kun Clomeilla, mutta tämä ei vaikuta aivolisäkkeen kautta, kuten Clomit, vaan tämä vaikuttaa suoraan munasarjoihin, ja sen puoliintumisaika on huomattavasti nopeampi. Nämäkin mulla on toiminut, paitsi nyt viimeset pari kiertoa on mennyt vähän heikosti, kun on alkanut tämä kevyt vesisänkymassakausi. Nyt siis niistäkin tauolle.

Ovulaation jälkeen käytän Lugesteron-palleroita, kapseleita mitkä laitetaan aamuin illoin "kohteeseen" ja Lugesteron on keltarauhashormonia. Sen tehtävänä on ylläpitää keltarauhasen toimintaa, kunnes testi on negatiivinen ja ne voi lopettaa, tai plussatessa niitä jatketaan ekaan ultraan.
Niistä sivuoireina mulla on ollut palelu/horkka, mikä tietty on kaikilla yleensäkkin jos keltsi toimii kunnolla, ni palelee pari viikkoa kuukaudesta. Mielialan voimakkaat vaihtelut, kivut munasarjoissa, kun keltarauhanen kovasti sielä itsestään ilmottelee. Rintojen kasvu, ja pinkeys.( Mikä ei ole toivottua ihmiselle, jolle juuri selvisi, että olisi mahdollista päästä Kelan kautta rintojen pienennykseen, ja joka sitä todella vakavasti ahrkitsee. Nää kivut hartiossa ja selässä ei vaan oo sen arvosia. ) Mä en ymmärrä et halutaan isommat rinnat, tai ymmärrän joo, jos ei oo kun lihas, tai sä et haluu urheilla, tai oot vaikka turha julkkis, mut muuten, sori leidis, en ymmärrä.

Sittenhän mä syön Diabeteksen hoitoon tarkoitettua lääkettä ympäri vuoden. Mun sokerit on mitattu useasti ja ne on hyvät arvot, ei vikaa, mutta tämän nyt pitäisi auttaa sitten insuliiniresistenssiin, mitä mulla nyt sit ilmeisesti on, ja se taas haittaa muniksia ja mahdollista alkion kiinnittymistä ilmeisestikkin. Tästähän sivuoireina on ripuli alussa, tokikaan mä en siitäkään kärsinyt, päänsärky, huimaus, ja ja ja... Kaikkihan on yksilöllistä, mutta melko selväksi on varmaan jo tullut, että Meitsi+Horkut nyt ei ainakaan mikään paras mahdollinen pari olla.

Mutta näin tänään, mä meen nyt juomaan mun illan, tai näemmä alkuyön vihreän teeni ja kömmin sänkyyn. Neiti lähti tänään Hubbyn äitin kanssa suureen pääkaupunkiimme, Disney on Ice- jääshowhun. Toista vuotta putkeen, ja mä oon saanut olla ihan itekseni ihan koko päivän, Hubbyn ollessa iltavuorossa. Ja koska neiti palaa vasta lauantaina, mulla on siis vielä X-määrä tunteja ihan itelleni, ja mitä mä teen. Istun veluurit jalassa, juon vihreetä teetä, bloggaan ja selaan nettiä. Ja se on IHANAA, tuntuu tyhmältä, mutta on IHANAA.

Jaa saankohan mä sanoa, tai kirjottaa, noin, meneeköhän vuoden mutsi-palkinto taas sivusuun, jo näin aikasessa vaiheessa vuotta :)

Hyvää vkl, moi!

P.S
Unohdin sanoa, että nythän mulla on toki ne nesteenpoistolääkkeet päällänsä, ollu muutamia päiviä, ja ei ne kyllä oikeen toimi. Vaikutti eka et joo nyt, mutta ei mua vaan huvita näköjään saavutetuista linjoista luopua, oon Mannerheimin kanssa siis samoilla linjoilla....