maanantai 28. maaliskuuta 2016

Pääsiäistä ja vähän muistelua.

Me ollaan kotiuduttu mökiltä, ja oli ihan paras pääsiäinen hetkeen. Ollaan nautittu paljuilusta, kavereista, ja Hubbyn seura oli myös todella tervetullutta.

Ekana päivänä oli neitin serkut siellä ja se on aina sellasta vilinää neljän tytön kanssa, ettei paremmasta väliä. Lauantaina oli ystävä tyttärensä kanssa. Niin mahtavaa huomata kuinka kivasti neiti tulee toimeen toisen neitin kanssa, jonka äidinkieli on pääasiassa ruotsi. Siis uskomatonta se kuinka paljon Sara ymmärtää ja yrittää ( ja onnistuu ) puhua ruotsia. Ylpeä olen. Kielikylpyä on neidillä takana vasta vajaa vuosi.
Myös Saran kummitäti kävi tyttärensä kanssa sielä, ja kyllä ne pikkuiset on vaan sulosia. Se tahti millä ne kasvaa on jotain käsittämätöntä. Pikkuihmiset on ihan törkeen hyvää seuraa.
Mä vannoin joskus, että kyllä mä tämän muistan, ja kyllä mä tämänkin vielä muistan jne... Ja vaikka paljon muistankin, niin kyllä tollasten taaperoiden näkeminen muistuttaa siitä, että mitä kaikkea on unohtanut, tai ei enää aktiivisesti mieti. Ne tulee sellasina fläspäkkeinä takas, ja osasta asioita muistaa paloja, ja osaa ei saa päähän vaikka kuinka miettii. Aina joku vaihe menossa, ja uutta vaihetta odotellessa. Jokainen lapsi on yksilöllinen ja silti ne kaikki on niin samanlaisia.
Ja voi että mua nyt naurattaa jo nää tietyt " ajatukset" / "säännöt" mitkä mä ENNEN äitiyttä olin jo niin vahvasti päättänyt, että näin ei sit meillä, tai mun lapsi yms... Osan oon toki pitäny, ja paljon uusia on tullut tilalle, mutta vähän naurattaa esim tää. Oon vauvakirjaan kirjannut odotusajalla, että meillä ei katsota teeveetä ennen kun lapsi on 1vee. No hieno ajatus, kariutui aika nopeeta sit kuitenkin. Yksi mikä taas on pitänyt, on ollut se ,että meillä ei nosteta tavaroita pois lapsen takia omilta paikoiltaan. Eikä nostettu. Näitä on paljon, enhän uskonut oikeen uhmaankaan ennen äitiyttä. Antakaa anteeksi kaikki ne ihmiset, joille oon suustani tollasia typeryyksiä päästäny. Ollaan parin kamun kanssa, joilla on kans 2010 syntyneitä lapsia, niin puhuttu ja kyllä niistä riittää hyvää mieltä ja naurua kaikille. Nytkin nostaa hymyn huulille, kun muistelen sitä aikaa kun Sara oli sen reilu 2vee, ja olin ihan ihmeissäni et WTF, mikä sen tuli?? Annoin naksuja, ja se sai jonku vartin hepulin :)
Onko teillä ollut mitään tälläsiä?

No mut pääsiäiseen, mökillä riitti siis vilskettä, ja mä niin nautin. Lumi suli ihan silmissä, tähtitaivas oli aivan törkeen hieno joka ilta, ja auringonlaskutkin oli todella näyttäviä.
Uusia projekteja huomaan tupsahtelevan mieleen, mitä enemmän maata tulee näkyviin. Mä jo mielessäni istutin mun porkkanat, sipulit, salaatit ja perunat. Mun kesävakiot. Ja nyt mietin et mitä muuta vois tänäkesänä kokeilla. Se ei ole tomaatti, mutta mietin vähän mansikkaa... Täytyy tutkia asiaa. Tai antaa hautua vielä vuosi. Kokemuksia mansikasta?? Mä oon ollu niiden suhteen laiska ja tyytynyt amppelimansikkaan. Sekin on vallan hyvä, marjoja paljon ja makeita kun faan.

Näihin kuviin ja tunnelmiin päätän tämän postauksen.

Auringonlaskua perjantai-illan kävelyltä

Jälleen auringonlaskua, nyt sunnuntai-illalta

Ja lisää sunnutai-iltaa

Auton imuroinnin ja pesun jälkeen, oli tämä antamassa pahaa silmää kotimatkalla :)
Displaying 20160326_184141_resized_1.jpg











Displaying 20160326_184141_resized_1.jpg
Displaying 20160326_184141_resized_1.jpg

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi, lämmittää <3