Siis mun happyfiilikset vaihtui eilen melkoiseen huoleen ja pahaan mieleen. Mutta siis kerroin aiemmassa blogitekstissä( Voi Tottaviä klik ) että maanantaina alkoi pieni kipu, ja se paheni tiistaina, ja nyt sit eilinenhän meni näin.
Heräsin aamulla ja totesin,että kipu on siirtynyt alaselkään. Töissä pähkäilin, että mennäkkö Mehiläiseen vai eikö mennä! Ku pärjään kivun kanssa, mutta paine on kova ja tosiaan siirtynyt selkään.... No mä sit kuitenkin tilasin gynikselle ajan puoli viideksi, ja sielä sit paljastui erinäisiä asoita. Eli olin oikeessa, kipujen syyksi paljastui kysta. Ja suuri kysta onkin. Munasarjan ollessa reilun mantelin kokoinen elin, niin siihen oli tunkenut asumaan 75mm halkaisijaltaan oleva kysta. Lääkäri totesi ( mies) että vaikka en näitä värkkejä itse omaakkaan, niin sun kertomuksen mukaan lievä kipu, joka sätii nivusiin ja selkään, on varmasti myös lievä ilmaisu. Mutta ei se oo... Mä pärjään näiden kipujen kanssa. Vasen ovario oli ihan kunnossa, samoin kohtu näytti hyvältä. What ever that means. Mun mielestä on vaikee ottaa tosissaan, kun nää lausutaan sieltä jalkovälistä, lähes aina hymyilyttää :)
Lääkäri olisi halunnut lähettää mut suoraan sairaalaan, koska nyt tässä on riskinä se, että kystan ollessa noin suuri, se voi kierähtää munajohtimen ympäri ja estää normaalin verenkierron munasarjaan. Ja jos en todella nopeasti pääse sairaalaan, niin voin menettää sekä johtimen, että sarjan. ( kuullostaa sähkötöiltä)
No, nyt tulee se mun perustyperä luonne esiin... En suostunut lähtemään, koska mun mielestä on tyhmää mennä sairaalaan kun kerran pärjään kipujeni kanssa. Ja mulla on ollut näitä ennekin ja ne on aina hävinnyt mensujen aikana. Ei ihan näin isoja oo montaa kertaa ollut, mutta on ollut kuitenkin. Luotan siis menneisyyden tapahtumaketjuun... Sain siis avoimen lähetteen lausuntoineen, ja kuvat mun muniksista, mikäli nousee äkillinen kuume, tulee tajunnanräjäyttävä kipu, tai laatta rupee lentään vatsakivun yhteydessä, niin sit soitto 112 ja suoraan lippulappuineni kanssa VKS. Mutta se on vaan vaara, ei se välttämättä tapahdu ja luotan siihen et ei tapahdu.
Hubby sai melkoset kilarit, kun kuuli mun kieltäytyneen tästä tarjouksesta. Ja samoin mun äiti varmaan tykkäs musta vähän vähemmän. Nytkin se yrittää mua kokoajan saada lähtemään. Mut mä pärjään, mähän oon töissäkin.
On tää naisena oleminen kyllä kivaa! Varsinkin, kun on vähä tällänen varaosista tehty. Suurin osa osista toimii ihan jees, mut sit muutama kyllä prakaa ihan huolella.
Mitäs teidän loppuviikkoon kuuluu? Onko mitään jännää muilla tiedossa :)
Kirsi
Ootsä hullu :D
VastaaPoista