No just kun oon päässy kertomaan siitä, että horkuton kuu on ollut kivaa, ja rentoa ja mukavaa ja ja ja... Niin eilen illalla se sit taas iski vasten kasvoja, et ne horkut vaikuttaa kehossa vaikkei niitä syökkään, kun ne poistuu siis aika hitaasti.
Päivistä mulla ei oo ollut mitään tietoa, mutta jossain reippaan puolenvälin tienoilla mennään. Itseasiassa nyt kun nopeaa matikkaa tein päässäni (mikä on jäätävän harvinaista) niin mennään jo kyllä hyvin puolenvälin yli. Oisko viikko armonaikaa, kunnes taas...
Mutta siis se mikä nyt sit sai mielen vähän matalaksi, mutta vain vähän, on eilisiltana alkaneet alavatsa/munasarjakivut. Ne alkoi satunnaisina jomotuksina illalla ja nyt tänään kun oon istunut tässä omassa pienessä kuutiossani täälä töissä, niin oon useita kertoja, itseasiassa vähän väliä huomannut, että naama vääntyy virneeseen ja polttaa niin mahottomasti downstairs! Ihan niiinkuin krampit munasarjoissa, mitkä hellittää ja taas tulee. Kivun kanssa pärjään kyllä, mutta on todella epämiellyttävää ja siis melko kivuliastakin ajoittain, Mutta sen kyllä kestää, en ihan pienistä ronkeleista tolla suunnalla piittaa. Olisin huolestunut jos sielä ei ois mitään tuntemuksia. Oon kärsinyt kysta/kystanpuhkeamiskivuista niin monesti, muutaman kerran ne on jopa vieneet mut sairaalahoitoon, niin tiedän et ne kuuluu tähän helvetin kroppaan, niinku herne nenään. Epäilen siis jälleen et mun kehon on vallannut sellanen appelsiinin kokoinen kysta ja se nyt pistää mun elämän ranttaliksi.
Summa summarum...
Ristus ku oon kipee taas vaihteeksi, mut mä en piittaa siitä, koska edelleen oon happy ja mitä lähemmäksi perjantaita mennään sitä enemmän oon happy, kun silloin me mennään mökille parantamaan tän maapallon asioita. Joten älkää ihmetelkö jos lauantaina on helpompi hengittää, kaikki näyttää paremmalta ja muutenkin on vaan hyvä fiilis. We have then made a difference!
Kirsi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi, lämmittää <3