Kesäkuntoon 20..???

Nyt liikutaankin jo sit sellasella alueella,että oksat pois ja pala latvaa. Tää on yksi vaikeampia asioita mikä mun elämää varjostaa. I need to shake it off.... Mutta!

Moi,mä oon Kirsi,ylipainoinen tunnesyöjä,ikuinen jojoilija ja entinen syömishäiriöstä kärsinyt nainen,joka etsii edelleen ratkaisua tähän kaikkeen tämän kaiken muun keskellä!

Hieman syömishäiriöstä, BED = Binge Eating Disorder. Ei niin tunnettu, kuin nää huomattavasti enemmän mediassakin olleet Anoreksia / Buliamia. Kuuluu samaan "kastiin" Bulimian kanssa, BED:ssä ei oksenneta ahminnan jälkeen, tai käytetä laksatiiveja / nesteenpoistajia! Yksi sairaudelle ominaisista piirteistä on asian salailu. Believe me, minä jos joku osaan salata syömiseni. Ja se tunne sen jälkeen, kun olin ahtanut itseeni 400g purkin maapähkinälevitettä alle puolessa tunnissa. Siitä oli kuulkaa positiivisuus kaukana. Lähes aina vaivuin uneen ahminnan jälkeen. Saatoin lintasata pari viimestä tuntia koulusta, jos näytti siltä että mun vanhemmat ehtii kotiin niin, että en ehdi nukkua. 

Nyt moni saattaa ajatella, että no hei, kyllä mäkin teen tota, syön hirvesti ja sit on paha olo!! Satunnaiset ahmimiset ei ole vielä BED. Mulla tätä tapahtui n.1-2krt viikossa. Ja aina (99% ajasta) söin Nutellan maapähkinälevitetttä. Muuten se saattoi olla jäätelöä tai raakaa taikinaa. Piirakkataikinaa. Siinä haaste, jos haluat tietää mitä mä itselleni tein. Vedä 400g maapähkinälevitettä alle puoleen tuntiin. Mä voin tosi huonosti vajaan 2 vuotta. Mä lihosin tuossa vajaassa parissa vuodessa 14kg, ja sain hampaat täyteen reikiä, joita sit kalliilla korjattiin. 

Syy miksi voin huonosti oli, että mä muistan, kun kokoajan puhuttiin tuohon aikaa vain rahasta,sen riittävyydestä ja työttömyydestä. Kotona oli vähän kireä ilmapiiri, ja 2 mun parasta kaveria kuihdutti itseään anoreksialla lähes sairaalakuntoon. Toinen on kai sillä tiellä edelleen. En tiedä, ja toinen on tänä päivänä edelleen yksi mun parhaista ystävistä. Musta tunti niin pahalta nähdä heidän olonsa, niin keksin sit syödä heidän puolestaan. Kai tuohon vaikutti mikä milloinkin, mutta nuo on sellasia mitä muistan ajatelleeni jo silloin. 

Mä jäin kiinni äidilleni. Muistan edelleen sen aamun, niinku se ois eilinen. Mun äiti oli jo ylhäällä ja kun mä nousin ja meniin vessaan, mun äiti seuras perässä. Se oli löytänyt mun "piilon". Eli paikan missä säilytin tyhjiä purkkeja, ja aina sit välillä ku tilaisuus koitti, niin mä roudasin niitä roskiksiin. Huom, mä käytin myös lähitienoon muitakin roskiksia, koska ajattelin, että jokuhan muuten pistää 1+1 yhteen ja jäljet johtaa muhun. Todellista CSI:tä. No mutta, joo mun äiti sanoi mitä oli löytänyt, ja että nyt se loppuu. Jos hän ei saa mua lopettamaan niin sitten löydetään joku joka saa. Ja tästä sit mentiinkin ihan loppuun asti, terapia, ravitsemusterapia yms... Harmi, että siihen aikaan BED oli tunnettu "aikuisten" naisten syömishäiriönä, niin sen hoito oli vähän niin ja näin teineillä. Mutta mä sain apua ja pääsin "tavasta" irti. Parantunuthan mä en oo kai vieläkään, mutta asia on under control. Tähän kun lisää tän ajankohtaisen lisääntymisongelman, niin voisin väittää, että oon suhteellisen pettynyt tähän kroppaan, ja sen hermokeskukseen, eli mun korvienväliin. Mutta se tältä erää tuosta taudista. Aivan rupee vit....maan, kun ajattelenkin / kirjoitan asiasta. Tätä ei kuulkaa kovin moni ihminen edes mun lähellä tiedä, ja nyt mä kirjotan siitä täälä. Aikamoista.

Maagiset numerot 8-10(kg). Nuo numerot on sellasia, et mulle ei oo mikään ongelma pudottaa painoa tuon verran. Sit kun tuo on tullut ( jälleen kerran) saavutettua, niin tulee se henkinen STOP. Mä en vaan pääse siitä yli. Sit hitaasti, mutta ihan varmasti kerään sen takas, vain pudottaakseni sen uudelleen. Mä oon nyt viimeisen 2:den vuoden aikana pudottanut 5*8-10kg. Eli pienen ihmisen verran. Että morjensta vaan pöytään!!! Nyt oon tässä hetkessä taas alottamassa sitä pudotusta, kun se vuoden alussa pudotettu 8kg on nyt tullut paria kiloa vajaa takas. Jippii!! Mä oon harkinnu PT:n hommamista, heti vuodeksi kerrallaan, ei mitään muutaman kuukauden settiä, vaan kunnolla heti vuodeksi. Mut ne maksaa, ja sit jos upotan itteeni tollasen summan rahaa, niin tittidii, huono omatunto!!! 

Mä voisin oikeesti puhua tästä(kin) asiasta vaikka kuinka kauan, mutta nyt pelkkä pintaraapaisu täälä blogissa riittää. Vei meinaan voimia jo tämäkin, tai asian muistelu.

P.S. Luin ton oman tekstin nyt kun sen julkasin, ja onhan se nyt tajunnanvirtaa. Tajusko siitä kukaan mitään? No ehkä mä jo ensikerralla kun asiaan kenties palaan, osaan jäsennellä asiaa hieman enemmän. 

P.P:S Jos joku tietää hyvän PT:n joka osais mua ehkä auttaa niin vinkkiä vaan mulle.